"Unelmien joulu"

Vuosi sitten joululomalla löysin vanhoista arkistoistani kouluaineen viidenneltä luokalta. Laman ensivuosina 90-luvun alussa kirjoittamani aineen aihe oli ”Unelmien joulu”. Aloitin aiheen tunnelmoimalla joulusta rakkauden ja perheen kesken vietetyn rauhoittumisen aikana. Maalailin kirjoituksessa maisemaa perheestä kävelyllä aattoiltana isovanhempien luokse kauniiden, hiljalleen leijuvien lumihiutaleiden todistaessa ikäpolvien välistä ymmärrystä joulun merkityksestä. Kirkkaassa tähtitaivaassa, kenkien alla narisevassa pakkaslumessa, ihmisten kotien ikkunoista välittyvässä lämmössä ja läheisimpien ihmisten kanssa olemisessa oli unelmieni joulun elementit. Päästyäni kirjoituskonseptin puoleenväliin päädyin dramaattiseen lauseeseen: ”Todellisuudessa ei kuitenkaan ole näin”. Jouduin harmoniasta jouluvalmisteluiden kiireen ja joulun kaupallisuuden aiheuttamaan ahdistukseen. Aineen loppuun opettajani oli kirjoittanut arvosanaksi yhdeksän ja kiittänyt hyvästä tunnelmoinnista. Vieläkään en ole varma tarkoittiko opettaja aineen alku- vai loppuosaa.

Sittemmin joulun kaupallisuus ei ole ainakaan vähentynyt. Ilman ei-mainoksia lappua ovessani hukkuisin eteisessäni tähän vuodenaikaan mainosjulkaisujen luomiin tarpeisiin. Suurimmat paineet mainonnalla luodaan lapsiperheille. Lapset pitävät mainospostia lahjaehdotuksina joulupukilta ja aikuiset lukevat lehdistä, että tänä jouluna suomalainen käyttää lahjoihin tutkimuksen mukaan 320 euroa. Kiireen tuntua saadaan, kun kolmannes naisista ja puolet miehistä on joululahjaostoksilla jouluviikolla. Suuriosa kaupanalan työntekijöistä voi katsoa Joulurauhanjulistuksen sitten kotona videolta. Ihmisten palvellessa markkinoita, eikä päinvastoin, vain harva onnistuu löytämään harmoniaa ennen varsinaisen jouluaatoniltaa.

EK:n toimitusjohtaja toivotti hyvät joulut suomalaisille yhtymällä julkistetun globaalisaatioraportin huoleen, jonka mukaan hyvä taloustilanne tuudittaa nyt suomalaisia liialliseen hyvänolon tunteeseen. Joustojen lisääminen paikallisilla sopimuksilla sekä eläkejärjestelmän rahoituspaineiden hillintä ovat hänestä tärkeitä edellytyksiä hyvälle talouskehitykselle. Hyvä taloustilanne ei näy ainakaan minun kukkarossani. Siitä huolimatta, ettei minulla ole laittaa vuokran verran rahaa joululahjoihin aion ohittaa ahdistuksen ja nauttia ”Unelmien joulun” alkuosasta. Parhaita lahjoja ei mitata rahassa.

Ylioppilaat lakossa nyt ja 30 vuotta sitten

Helsingissä opiskelijaryhmä julisti lakon opintotuen korottamisen puolesta perjantaina. Keskisuomalaisessa 9.12.2006 tapahtuma otsikoitiin: "Turhautuneet yliopisto-opiskelijat menivät lakkoon ja valtasivat rakennuksen". Sanojen yliopisto-opiskelija ja valtaus mainitseminen otsikossa vie ajatukset väistämättä Vanhan valtaukseen 1968. Valtaus tapahtui päivää ennen HYY:n 100-vuotisjuhlaa, jotka oli tarkoitus järjestää Vanhalla. Iltapukujuhlat olivat oiva iskunkohde, sillä opiskelijat vastustivat nimenomaan teknokratiaa ja konservatiivisuutta.

Myös Jyväskylän yliopiston päärakennus on aikoinaan vallattu. Vuonna 1976 tuore lainapainotteinen opintotukijärjestelmä koki kriisin, kun pankit leikkasivat pankeille matalatuottoisia opintolainoja jopa 30 prosentilla. Tuolloin pankkien toiminta pakotti valtion uudistamaan opintotukimallia kasvattamalla opintorahan ja asumislisän osuutta opintotuessa. Sittemmin voimaan tulleita kyseisiä uudistuksia ajaessaan opiskelijat mm. keräsivät opintotukiadressin ja valtakunnalliseksi opintotukipäiväksi luentolakkoineen julistettiin 5.10.1976. Adressi luovutettiin eduskuntaryhmille Helsingissä 4.11.1976, samana päivänä ympäri maata järjestettiin luentolakkoja ja Helsingin yliopiston juhlasali vallattiin. Kamppailu opintotuen uudistamiseksi jatkui maakunnissa keväällä 1977. Jyväskylässä maaliskuun 30. päivänä vuonna 1977 ylioppilaskunta järjesti yliopiston juhlasalissa opintotukitilaisuuden, jonka päätteeksi turhautuneet opiskelijat päättivät jäädä yöksi juhlasaliin. Jyväskylän yliopiston valtaus kesti kaksi päivää 30.–31.3.1977.

Yhtäläisyyksiä opintotukitaisteluissa tänä vuonna ja 30 vuotta sitten on useita: farssiksi Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 1976 julistettu Helsingin yliopiston juhlasalin valtaus ja perjantaina opiskelijaryhmän oleskelu Porthaniassa kahteen asti yöllä. Valtakunnalliset mielenilmaukset opintotuen puolesta ja opintotukiadressien luovuttamiset sekä 1976 että 2006.

Ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi KSML:n uutisessa 9.12. tituleerattu ylioppilaskunnan pääsihteeri Tuomas Viskari ei osannut sanoa Helsingissä järjestetyn lakon mahdollisesta laajenemisesta Jyväskylään. Nähtäväksi jääkin toistaako historia edelleen itseään opintotukikysymyksessä, sillä lakon järjestänyt opiskelijaryhmä ilmoitti toiminnan laajenemisesta valtakunnalliseksi maaliskuussa 2007, 30-vuotta Jyväskylän yliopiston valtauksen jälkeen.

Vuoden 1968 tapahtumiin liittyi spontaani yhteiskuntakriittisyys, jota nykyään saa etsiä suurennuslasilla opiskelijaliikkeen massasta. Tällä kertaa sitä löytyi hetkellisesti Porthaniasta. Yhteiskunnan uudelleen ylipolitisoitumista en kaihoa, mutta toivon, että tämän vuoden kuluessa Suomen ylioppilaskuntien liiton organisoima taistelu opintotuen korottamiseksi on herättänyt opiskelijoita kamppailuun oikeudenmukaisuuden puolesta opintotukea laajemmassa mittakaavassa.

Kuva: http://www.helsinki.fi/museologia/arppeanumin_ikkunat/kuvat/yo_elamaa/vanhanvaltaus.jpg